Uutiskirjeessä jaamme tietoa yritysvastuun teemoista sekä ajankohtaisista asioista sääntelyyn, raportointiin ja vaatimuksiin liittyen.
Kuluvalla vuosikymmenellä asetetut päästövähennystavoitteet määrittelevät sen, päästäänkö Pariisin sopimuksen tavoitteisiin lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Kansainvälisten sopimusten pohjalta on asetettu myös EU-alueen ja Suomen päästövähennystavoitteet: EU on sitoutunut vähentämään nettokasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta sekä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut ilmastolakinsa mukaisesti tavoitteen olla ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä.
Tavoitteet koskevat myös PK-yrityksiä, jotka OECD:n mukaan aiheuttavat yli 60 % teollisista päästöistä. Jokainen päästöjen aiheuttaja on osaltaan mukana joko vauhdittamassa tai hidastamassa muutosta, joka on välttämätön nykyisen kaltaisen elämän säilymiseksi maapallolla.
Yritys toimii kestävästi, kun se on sitoutunut aiheuttamiensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, eli
Yritys toimii vaikuttavasti, kun se on saavuttanut kasvihuonekaasupäästöjensä nettonollatason.
Ilmastonmuutoksen hillintä on kaikille yrityksille olennainen teema, eikä sitä voida poissulkea arvioinnista.
Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaa ohjaavan Greenhouse Gas Protocolin (GHG-protokolla) mukaan yrityksen päästölähteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
Useimpien yritysten merkittävimmät päästöt aiheutuvat arvoketjussa - näin on esimerkiksi monen palveluyrityksen kohdalla. Kestävä toiminta edellyttääkin yrityksen kaikkien merkittävien päästölähteiden tunnistamista, niiden luokittelusta riippumatta.
Organisaation suorat ja epäsuorat päästölähteet
(Lähde: Keskuskauppakamari, GHG-protokollaan perustuen)
Palvelupaketit alkaen 499 € / vuosi.
Aloita vastuullisuusmatka