Uutiskirjeessä jaamme tietoa yritysvastuun teemoista sekä ajankohtaisista asioista sääntelyyn, raportointiin ja vaatimuksiin liittyen.
Yritysvastuun merkitys on korostunut 2020-luvun aikana monista syistä. Tietoisuus ilmastonmuutoksen ja luontokadon etenemisestä, ihmisoikeuksien loukkauksista ja muista yritystoiminnan ongelmakohdista on kasvanut.
Muutosta ajavat niin tavalliset kansalaiset kuin yritykset itse. Jo 68 % kuluttaja-asiakkaista kaipaa tietoa vastuullisempien kulutusvalintojen tueksi1 ja 62 % työnhakijoista pitää työnantajan vastuullisuutta tärkeänä kriteerinä2. Lisäksi 70 % yrityksistä pitää EU:n toimia yritysvastuuvelvoitteiden luomiseksi tarpeellisina3. Valveutuneisuuden myötä yritystoiminnan kestävyydestä huolehtiminen ja yritysvastuun raportointi on yleistynyt paitsi edelläkävijöiden vapaaehtoisen toiminnan myös kiristyneen lainsäädännön vauhdittamana.
Eurooppalaisen sääntelyn kärjessä on kaksi kokonaisuutta, jotka yhdessä paitsi velvoittavat yrityksiä toimimaan kestävyysasioissa huolellisesti ja vastaamaan aiheuttamistaan haitoista myös raportoimaan toiminnastaan läpinäkyvästi.
Huolellisuusvelvoitetta koskeva ns. yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) velvoittaa suuryritykset selvittämään toimintansa ja arvoketjunsa kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön sekä puuttumaan niihin vuodesta 2027 alkaen. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) puolestaan velvoittaa kaikkia EU-markkinoilla toimivia suuryrityksiä4 raportoimaan hyvin kattavasti yritysvastuun toteutumisesta sekä niiden omassa että arvoketjujensa toiminnassa vuoteen 2026 mennessä. Uusien vaatimuksen myötä myös suuryrityksiä palvelevat pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat kehittämään yritysvastuutaan ja raportoimaan siitä asiakkailleen.
Koveneva paine kestävään liiketoimintaan näkyy jo muutoksina suuryritysten toiminnassa. Yli 50 % Suomessa toimivista suuryrityksistä on kertonut vaihtaneensa alihankkijoitaan kiristyneiden vastuullisuusvaatimusten takia ja yli 50 % kertoo aikovansa tehdä näin myös tulevaisuudessa5. Myös pääomamarkkinoilla yritysvastuu on tarkassa seurannassa, sillä yli 60 % pääomasijoittajista arvioi kohdeyhtiön vastuullisuutta ennen sijoituspäätöstä6.
Ulkoiset paineet yritysten vastuullisuustoimille ja -viestinnälle lisääntyvät jatkuvasti samalla, kun yritysten johto on havahtunut yritysvastuun merkitykseen. Jo 91 % PK-yritysten päättäjistä uskoo vastuullisuuden merkityksen kasvavan tulevaisuudessa entisestään7. Yritysvastuun kehittäminen vaatii kuitenkin huolellista perehtymistä kirjavaan joukkoon aiheita sekä kykyä soveltaa tietoa oman toiminnan vaikutuksista ja yhteyksistä ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Ilman asiantuntijan apua voi olla vaikeaa päästä liikkeelle.
10 % PK-yrityksistä haluaisikin edistää vastuullisuutta, muttei tiedä miten pääsisi alkuun8. Asiantuntijan palkkaaminen tai konsultoinnin ostaminen on monille PK-yrityksille liian kallista, joten tarve yksinkertaisemmalle, tuotteistetulle ja edullisemmalle ratkaisulle on olemassa. Markkinoilla on jo tarjolla kymmenittäin erilaisia raportointityökaluja, verkkopalveluita, järjestelmiä ja sertifikaatteja. Useimmat niistä kuitenkin joko keskittyvät yhteen yritysvastuun osa-alueeseen, kuten ympäristövastuuseen, tai ovat liian työläitä tai monimutkaisia liiketoimintansa päivittäiseen toimintaan keskittyvälle PK-yrityksen johdolle.
Kysyntää on siis järjestelmälle, joka kattaa ympäristö-, sosiaalisen ja hallinnollisen vastuun osa-alueet sekä auttaa kartoittamaan toiminnan huolellisuuden eli yritysvastuun nykytilanteen helposti ja nopeasti ilman syvällistä paneutumista yritysvastuun terminologiaan. Tämän takia olemme kehittäneet Decade-yritysvastuujärjestelmän.
Viitteet: