Uutiskirjeessä jaamme tietoa yritysvastuun teemoista sekä ajankohtaisista asioista sääntelyyn, raportointiin ja vaatimuksiin liittyen.
Ilmansaasteet Suomessa ovat ennen kaikkea terveyttä ja joiltain osin myös luonnonympäristöä sekä rakennettua ympäristöä haittaavia. Päästöillä veteen voi puolestaan olla erittäin merkittäviä vaikutuksia erityisesti Itämeren rannikkoalueiden rehevöitymiseen ja pienvesien tärkeisiin ominaispiirteisiin. Maaperän heikkeneminen taas vaikuttaa paikallisesti alueen elinkelpoisuuteen ja sopivuuteen mm. ruoan tuotantoon sekä asumiseen. Maaperän hidas tai käytännössä olematon uusiutuminen kasvattaa haittojen vaikutuksia.
Suomessa ympäristönsuojelulailla säännellään ympäristön pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Sen mukainen ympäristölupa pitää hakea toiminnalle, joka voi aiheuttaa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Yritys toimii kestävästi, kun se on minimoinut ympäristölle haitalliset päästönsä, eli
Yritys toimii vaikuttavasti, kun se edellä mainittujen lisäksi investoi toimintansa kehittämiseen päästöttömäksi.
Teeman arviointi on olennaista, jos toiminnasta voi aiheutua haitallisia päästöjä (ainetta, energiaa, melua, tärinää, säteilyä, valoa, lämpöä tai hajuja) veteen, ilmaan tai maaperään (pl. kasvihuonekaasut).
Suomen ympäristölainsäädäntö ja -lupamenettelyt pyrkivät minimoimaan liiketoiminnasta aiheutuvat haitalliset päästöt ilmaan, vesiin ja maaperään. Kynnykset menettelyjen käynnistämiseksi ylittyvät, jos vaarana on aiheuttaa ympäristölle merkittävää haittaa. Vastuullinen yritys selvittää kuitenkin myös ei-luvanvaraisissa tilanteissa huolellisesti, voiko sen toiminnasta aiheutua haitallisia aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajujen päästöjä.
Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain 1 600 – 2 000 ennenaikaista kuolemaa Suomessa. Merkittävimpiä aiheuttajia ovat pienhiukkaset, kuten syöpävaaralliset PAH-yhdisteet ja raskasmetallit. Terveyshaittojen lisäksi ilmansaasteet aiheuttavat rakennetun ympäristön materiaalivahinkoja sekä happamoitumista ja rehevöitymistä näille herkillä, suhteellisen harvoilla alueilla (Suomessa 1–3 %). (Lähde: Ympäristöministeriö.) EU:ssa säännellään kaukokulkeutuvia päästöjä, mutta yhä sääntelemättömiä ovat puun pienpolton, katupölyn ja tieliikenteen päästöt.
Vesialueilla merkittävimmät päästöriskit liittyvät maatalouteen, joka on suurin yksittäinen rehevöitymistä aiheuttavien typen ja fosforin päästäjä. Myös metsätaloudella on huomattava rooli vesistöjen rehevöitymiselle. Myös kaivoksiin ja turvetuotantoon liittyy merkittävä riski lähivesien kuormitukseen. Ulkomaisissa toiminnoissa erityistä huomiota tulee kiinnittää korkean riskin toimialueisiin, joissa kärsitään vakavista vesien laatuun ja riittävyyteen liittyvistä ongelmista. Niissä liiketoiminnan vaikutukset vesiin voivat liittyä mm. työntekijöiden turvalliseen juomaveteen ja sanitaatioon.
(lisää…)Palvelupaketit alkaen 499 € / vuosi.
Aloita vastuullisuusmatka